Verkkokurssin käsikirjoitus

28.11.2010

Asiakäsikirjoituksen pohjaksi:

MITÄ JA MIKSI

Tavoitteenani on laatia opinnäytetyöprosessia tukeva verkko-opintokokonaisuus, verkkoseminaari, joka on osa monimuotoisesti toteutettavia opintoja. Sen tulisi tukea opiskelijan opinnäytetyöprosessia, vahvistaa opiskelijan pysymistä mukana opinnoissa ja nopeuttaa opiskelijan valmistumista. Opiskeluaika on 2 vuotta (+1 vuosi) jonka jälkeen opiskelijalla ei ole enää opiskeluoikeutta ilman perustellun syyn (sairaus, lapsen saaminen tms.) perusteella myönnettyä lisäaikaa. Useita opiskelijoita jää valmistumatta vuosittain opiskeluajan loppumisen vuoksi. Opiskelijaryhmälle ei ole mahdollista lisätä muita opetusmuotoja. Verkkoseminaari tuottaa lisäarvoa ammattikorkeakoululle, opiskelijalle ja opiskelijan työnantajalle. Verkkoseminaarin aihe on opiskelijoille haastava ja prosessi vaikea.

Saamani ryhmän palaute oli kannustavaa, koska piditte verkkoseminaaria toteuttamisen arvoisena ja hyödyllisenä. Olin asettanut yhdeksi tavoitteeksi sen, että opiskeluprosessi nopeutuisi, mutta en ollut ajatellut sen nostavan mahdollisesti opinnäytteiden tasoa. Tutustuttuani kollektiiviseen älykkyyteen ja transaktiiviseen muistiin, verkkoseminaarilla voi olla vaikutusta myös opinnäytteiden tasoon niitä parantavasti. Uskoitte opiskelijoilta löytyvän myös motivaatiota kurssin suorittamiseksi.

MITEN

Verkkoseminaari tulee perustumaan yhteisöllisen oppimisen ajatteluun. Sanna Järvelän (2010) mukaan yhteisöllinen oppiminen ei ole pedagoginen metodi tai psykologinen prosessi – oppiminen ei tapahdu yhteistyön vuoksi vaan sen takia että se käynnistää tehokkaita oppimisen mekanismeja. Siihen olennaisena kuuluu kysyminen ja selittäminen, argumentointi ja palaute, asiantuntijuuden ulottuvuudet ja ajattelun mallit. Myös Koli &Kylämä (2000)  pitävät yhteisöllisessä oppimisessa oppimisprosessia tärkeämpänä kuin oppimistavoitteita.  Heidän kuvauksensa mukaan yhteisöllisessä oppimisessa ryhmä oppijoita pyrkii yhdessä ymmärtämään jotakin ilmiötä, toiminnassa hyödynnetään osapuolien asiantuntijuutta ja resursseja ja tieto rakentuu sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta.

Yhteistoiminnallinen oppiminen määritellään vuorovaikutukseksi oppijoiden välillä, kuten keskustelu muiden kanssa, materiaalin jakaminen ja toisten auttaminen. Ryhmän tulos on riippuvainen siitä, kuinka jokainen ryhmän jäsen hoitaa vastuunsa omasta ja toisten oppimisesta. Yhteistoiminnallisen oppimisen päämäärä on se, että kaikki oppivat paremmin, tehokkaammin ja laajemmin ja pyrkivät yhteisen päämäärän saavuttamiseen. Verkossa tapahtuva yhteistoiminnallisuus mahdollistaa aktiivisen oppimisen, mutta ei takaa sitä, jolloin jonkinlainen kontrolli ja pakote on tarpeen. (Koli  & Kylämä 2000)

Verkostoitunut asiantuntijuus tarkoittaa osallisuutta oman tiedon ja taidon alan asiantuntijuuskulttuuriin, läheistä vuorovaikutusta ja toimintaa muiden asiantuntijoiden kanssa. Tieetoon pääsy ei riitä – tiedon kanssa täytyy työskennellä. (Järvelä 2010)

Hakkaraisen (2003) mukaan ihmiset rakentavat toisilleen tikapuita, joiden avulla he pystyvät tekemään jotakin sellaista, joka ei olisi heille mahdollista yksilöinä. Ideoiden muuttamiseksi konkreettiseksi toiminnaksi tarvitaan toiminnallisia tikapuita, joiden varassa ideat muuttuvat tavoitteiksi, toimintasuunnitelmiksi ja toiminnaksi.  Tämä verkkokurssi tarjoaa opiskelijoille juuri nuo Hakkaraisen esittämät toiminnalliset tikapuut, jossa ryhmän transaktiivinen muisti auttaa tiedon rakentumisessa.

Siljander & Koli (2003) näkevät, että oppiminen nähdään tapahtuvan sosiaalisessa kontekstissa yhteisen tiedonrakentelun ja jaetun asiantuntijuuden pohjalta. Keskeinen merkitys on oman ajattelun ja tuotosten ja jakaminen ja siitä saatu vertaispalaute. Vuorovaikutus on merkittävässä osassa tietojen ja taitojen kehittymisen kannalta.

Edellä olevaan teoreettiseen tietoon pohjautuen opintojakso tulee sisältämään oppimismateriaalia, oppimisprosessia tukevaa vuorovaikutusta pienryhmissä ja verkossa tapahtuvaa oppimisen ohjausta. Opintojakson sisällä voidaan käyttää tallennettuja ACP-luentoja. Opinnäytteen laajuus on 30 op, joka sisältää virtuaali- ja kontaktiseminaareja. Lisäksi prosessia tukevat menetelmäopinnot, viestintäopinnot ja tiedonhankinnan opastus.

Verkkoseminaarin sisältö:

1.      oppimista ja prosessia tukeva materiaali

2.      oppimista tukevat ja opinnäytettä edistävät tehtävät, (aihepaperit, aiheanalyysit, tutkimussuunnitelmat, lukupiirit)

3.      pienryhmissä tapahtuva vuorovaikutus (vertaisryhmätyöskentely) ja vertaispalaute

4.      opettajan ja ryhmän/pienryhmän välinen vuorovaikutus

5.      ohjaajan kaikille yhteinen ja jokaiselle erikseen antama palaute

Silander & Koli (2003)esittävät, että verkko-oppimisympäristö voi pohjautua oppimisprosessin, asiasisällön tai työkalujen mukaisesti. Suunnittelemani verkkokurssin rakenne noudattelee oppimisprosessia, mitä kautta se saa myös loogisen asiasisällöllisen rakenteen.

Kurssi jakautuu neljään osaan:

• Ideasta aiheeksi
• Aiheesta suunnitelmaksi
• Suunnitelmasta toteutukseen
• Toteutuksesta raportiksi

Tässä vaiheessa keskityn tarkastelemaan osaa 1, jonka toteutusajankohta on 1.12.2010 – 28.2.2011. Seuraavien osien suunnittelu seuraa myöhemmin.

Osio 1: Ideasta aiheeksi

Opiskelija analysoi, rajaa ja arvioi omaa opinnäyteaihettaan, omia valmiuksia ja mahdollisuuksia toteuttaa se, sekä antaa ja saa vertaispalautetta. Mäyrä (2001) korostaa, että jaetun oppimiskulttuurin syntymiselle on tärkeää yhteisöllisyyden tunne, jonka merkittävin siihen vaikuttava tekijä on opettajan osallistuminen osaksi verkkoyhteisöä. Osallistun aktiivisesti keskusteluun ja antaa palautetta ja kannustaa opiskelijoita työstämään ideaansa aiheeksi. Tämän osion tärkeä tavoite on aiheen työstämisen lisäksi pienryhmien yhteisöllisyyden rakentaminen.

Aluksi kaikki opiskelijat palauttavat ideapaperin Moodlen alustalle käyttäen tähtävän palautusta. Annan ideoista opiskelijalle henkilökohtaista palautetta ja ohjeita. Aiheiden pohjalta jaan ryhmän 4-5 asiantuntijaryhmiin, jolloin ryhmän koko on noin 5-6 henkilöä. Opiskelijat palauttavat pienryhmissä parannetun version ideapaperista ryhmän keskustelualueelle, johon pienryhmän jäsenet antavat vertaispalautetta ja joihin opiskelija vastaa. Seuraan käytyä keskustelua ja osallistun tarpeen mukaan.  Oman tekstin julkaiseminen pienemmälle ryhmälle helpottaa niitä opiskelijoita, joilla tekstin julkaiseminen on arveluttavaa.

Arvaja (2005) on tutkimuksensa perusteella todennut, että vuorovaikutus verkkokeskusteluissa on luonteeltaan pääsoin epäkriittistä ja kognitiivisesti heikkotasoista. Hänen tutkimuksensa mukaan kollaboratiivista oppimista ei tapahtunut, mikäli vuorovaikutus oli yleisluontoista asioita kuvailevaa ja tapahtumia muistelevaa. Sen sijaan tutkimus osoitti, että korkeatasoinen yhteinen tiedon rakentaminen tapahtui tilanteissa, joissa oppijoilla oli selkeä oppimistehtävä tai he pystyivät asettamaan selkeän tavoitteen työskentelylleen ja oppimistehtävät olivat pohtimista tukevaa. Siksi tehtäväksiantoon ja keskustelun ohjeistukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Mielenkiintoinen tulos Arvajan (2001) tutkimuksessa oli myös se, että oppijoiden väliset henkilökohtaiset suhteet vaikuttivat tiedon rakentamisen laatuun. Ystävien välinen vuorovaikutus oli kollaboratiivisempaa kuin toiselleen vieraampien oppijoiden vuorovaikutus.  Tulos korostaa ryhmäytymisen ja tutustumisen merkitystä.  Jako ammatillisesti ja opinnäytteen aiheen mukaan pienryhmiin lisää pienryhmän yhteisöllisyyttä ja voisi siten edistää tiedon rakentumista.

Näitä pienryhmiä voidaan pitää myös Järvelän (2010) esittämiksi solmuiksi. Solmutyöskentelyn kompetensseja ovat yhteisen toiminnan uudenlaiset sopimukset, luottamus ja asiaan tarttumisen taito, monirytminen työskentely ja keskeneräisyyden sietäminen. Opiskelijoille tulee korostaa keskeneräisyyden sietämistä.

Pienryhmät muodostavat lukupiirin, joissa eri aineistoista löytyvät ”kultajyvät” he jakavat ryhmän kesken.

Osio sisältää myös muuta kirjallista materiaalia: word-tiedostoja, linkkejä tms sekä ACP-luennon.

Vuorovaikutus tapahtuu ryhmäkeskusteluna. Myöhemmin voidaan harkita esim, Moodlen Wikiä. Työssäkäyvien ja perheellisten opiskelijoiden reaaliaikainen keskustelu ei ole mahdollista.

Opintojaksossa ei ole tenttejä. Opinnäytetyöprosessia edistävä oppiminen ja osaamisen kehittyminen arvioidaan eri tehtävien kautta. Osallistuminen verkkoseminaariin kuuluu osaksi opinnäytetyötä, mutta kurssin arvioitava osa on varsinainen opinnäyte.

Opiskelijoilta kerätään palaute osion lopuksi. Toimiikohan Hot potatoes –toiminto, itselläni ei ole mitään käsitystä asiasta?

Opintojakso otetaan käyttöön joulukuussa 2010 ja sen elinkaari kestää noin 2,5 vuotta. Opintojaksosta otetaan palautetta opiskelijoilta kyselyllä opiskelijan opinnäytteen valmistuttua. Pitänee harkita palautteen ottamista jo välivaiheessa. Aktiivisin vaihe opintojaksolla on opinnäytteen aloitusvaiheessa vuoden 2011 aikana.

Tuotanto tulee pääosin ajoittumaan lukuvuoden 2010-2011 ajalle. Opintojaksoa voidaan täydentää myöhemmin. Opiskelijoiden työskentely kurssilla alkaa joulukuussa 2010.

KENELLE

Kohderyhmä koostuu yamk-tasoisista matkailu- ja ravitsemisalan aikuisopiskelijoista, jotka opiskelevat monimuotoisesti työn ohessa ylempää korkeakoulututkintoa. Heillä kaikilla on taustalla vähintään alempi korkeakoulututkinto. Myöhemmässä vaiheessa opintojaksoa voidaan käyttää liiketalouden yamk-opiskelijoiden opinnäytetyön prosessin tukena.

Heidän koko opintokokonaisuutensa (90 op) on monimuoto-opetusta, joka sisältää lähiopetusta ja verkko-opintoja. Moodle on pääasiallisin työkalu. Mäyrän (2001) mukaan verkko-opintoja suunniteltaessa opiskelija-aineksen heterogeeniset tarpeet ja valmiudet tulee erityisesti ottaa huomioon, koska opettajan kontakti opiskelijaan on yleensä etäisempi kuin perinteisimmissä koulutusmuodoissa (Mäyrä 2001). Tämä on erityisesti huomioitava tässä toteutuksessa, ryhmän opiskelu-, verkonkäyttö- ja TVT:n käyttötaidot vaihtelevat eri opiskelijoiden välillä, mutta pääosin ne ovat heikot. Jo pelkästään Moodlen käytön opettelu on ollut joillekin haasteellista. He ovat aloittaneet opintonsa syyskuun alussa 2010, siis noin kaksi kuukautta sitten. Toiminnallisuutta täytyy lisätä hitaasti ja tarkasti harkiten, että kaikki pysyvät mukana eritasoisista valmiuksista johtuen. Saamastani vertaisryhmäpalautteesta sain myös vahvistusta omaan käsitykseeni, että sosiaalinen media ei välttämättä ole paras vaihtoehto kohderyhmä huomioiden. Koska kurssi kestää koko opintojen ajan, voi myöhemmässä vaiheessa lisätä sosiaalisen median elementtejä, mikäli se tuntuu tarpeelliselta.

Verkkoseminaarin rakentaminen ja sen resurssi on osa normaalia työtä ja se ei vaadi opettajalta mitään erityisiä valmiuksia. Käyttämääni teoreettista pohdintaa on löytyy lisää kirjallisuuskatsauksestani.

19.2.2011

Yleisen oppimisprosessin malli suunnittelun lähtökohtana

Suunnittelun kohteena on opinnäytteeseen liittyvä verkkoseminaari, jonka tarkoituksena on edistää opinnäytetyön prosessia ja laatua ja sitouttaa opiskelijat työskentelemään tavoitteellisesti opinnäytteensä edistämiksi. Lisäksi opinnäytetyöskentelyä tukevat menetelmäopinnot ja kontaktiseminaarit. Verkkoseminaarityöskentely kuuluu osaksi opinnäytetyötä.

Oppimistavoitteita voi kuvata koko opinnäytetyötä koskevana, minkä osa verkkoseminaari on ja mitä prosessia se tukee.

Koko opinnäytettä koskeva pääoppimistavoite kiteytyy yhteen lauseeseen: Opiskelija oppii toteuttamaan työelämälähtöisen tutkimus- ja kehittämishankkeen

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöskentelyyn. Opinnäytetyön tehtyään opiskelijalla on syvällinen kuva asianomaisesta alasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä, valmiudet itsenäiseen tiedon hakuun ja asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen, erittelyyn ja kriittiseen arviointiin. Hän pystyy itsenäisesti tuottamaan ja soveltamaan tietoa.

Opinnäytetyön tulee osoittaa opiskelijan

• kykyä rajata ja käsitellä valittua kehittämiskohdetta
• valmiutta kehittämisorientoituneeseen ajattelutapaan
• työssään tarvitsemien teorioiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa
• perehtyneisyyttä opinnäytetyön aihepiiriin ja alan kirjallisuuteen
• kykyä ammatilliseen viestintään
• valmiutta työskennellä pitkäjänteisesti ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia.

Verkkoseminaari sisältää oppimista ja prosessia tukevaa materiaalia ja informaatiota, oppimista tukevia ja opinnäytettä edistäviä tehtäviä (ideapaperit, aiheanalyysit, työsuunnitelmat, lukupiirit), pienryhmissä tapahtuvaa vertaisryhmätyöskentelyä ja vertaispalautetta, opettajan ja ryhmän/pienryhmän välistä vuorovaikutusta ja ohjaajan kaikille yhteistä ja jokaiselle erikseen antamaa palautetta.

Opinnäytetyön verkkokurssin rakenne edellä olevan perusteella

	Osio 1Ideasta aiheeksi	Osio 2Aiheesta suunnitelmaksi	Osio 3Suunnitelmasta toteutukseen	Osio 4Toteutuksestaraportiksi	Huom.
Tavoitteet	Opiskelija hahmottaa sopivan, kiinnostavan ja työelämäläheisen aiheen ja vallitsee näkökulman aiheeseen.Opiskelija kykenee käsittelemään ja rajaamaan valitsemaansa aihetta.Opiskelija hahmottaa työn viitekehyksen pääpiirteittäin.	Opiskelija hahmottaa työn viitekehyksenOpiskelija osaa määritellä työn keskeiset tavoitteet ja arvioida työn tuloksia ja hyödynnettävyyttä.Opiskelija osaa arvioida työn vaatimaa osaamista ja resursseja	Opiskelija kehittää valmiuksiaan kehittämisorientoituneeseen ja analyyttiseen ajattelutapaan.Opiskelija parantaa työssään tarvitsemien teorioiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa.Opiskelija perehtyy opinnäytetyön aihepiiriin ja alan kirjallisuuteen. Opiskelija parantaa valmiuksiaan työskennellä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.	Opiskelija syventää työssään tarvitsemia teoreettista tietoa ja soveltaa tutkimusmenetelmiäOpiskelija kehittää kykyään ammatilliseen viestintäänOpiskelija hahmottaa kokonaisuuksia
Sisältö (teemat)	Aiheen valinta ja rajausTyön toimintaympäristö ja näkökulman valinta	Työn viitekehyksen rakentaminenKäsitteiden määrittelyTutkimusmenetelmät ja niiden valinta Teoreettisen tiedon hankinta
Oppimis-menetelmät
Oppimis-tehtävät	IdeapaperiIdeasta aiheeksi -paperi	Työsuunnitelman	Raportin luonnos	Valmis raportti
Oppijan toiminta ja vuoro-vaikutus
Oppimis-ympäristö	OrientaatioVerkkoLähisemi-naari 7.2. + ?	Työsuunnitlemasemiaari		Loppuseminaaro
Oppi-materiaali
Ohjaus	Hilkka Lassila	Hilkka Lassila/Kaarina Kantele+ tutmen opettajat	Työn ohjaaja+ tutmen opettajat	Työn ohjaaja+tutmen opettajat
Arviointi	S	S	S	0-5	S=suoritettu
Oppijan ajankäyttö  yht. 30 op =810 tuntia	10	30	500	260	Opiske-lijakohtainen. arvioitu
Huom,				Valm. ajoittuu  opiskelijoilla eri aikaan

1.9.2011

Lyhyt kooste viestinnästä tällä verkkokurssilla.  Tavoitteenani oli saada opiskelijat viestimään ja kommentoimaan kurssilla toistensa opinnäytesuunnitelmia. Kokeilu epäonnistui ja mitään viesintää ei syntynyt.  Osasyynä lienee ollut se että ajankohta oli juuri ennen kesälomaa. Olen kolleegojeni ja myös muiden VOAlaisten kanssa keskustellut aiheesta ja  pyrkinyt jäsentämään päässäni mitä tapahtui ja miksi. Samanlaisia ongelmia on ollut muillakin – keskustelu ei synny ilman keppiä ja pakkoa, jonka jälkeen keskustelun taso on sellainen, ettei siitä ole oikeastaan kenellekään mitään hyötyä. Siksi viestintä verkko-opetuksessa on todella haasteellista ja kannattaa käyttää harkiten. Ymmärrän nyt että myös viestintä on suunniteltava tarkoin ja tuotava ajoissa opiskelijoiden tietoisuuteen ja kerrottava heille verkkoviestinnälle asetetut tavoitteet. Ei siis vain tekemisen vuoksi.  Toki se on perusteltua silloin kun tavoitteena on esim. perehdyttää verkkoviestimen käyttöön eikä sillä ole sisällöllisiä tavoitteita. Koska oma verkkokurssini on rakentunut samanaikaisesti VOA-opintojen kanssa, ei minulla ollut opiskelijoiden ennakkovalmentamiseen mahdollisuutta.

Oikeastaan epäonnistumisen myötä opin enemmän kuin että se olisi jollakin tasolla onnistunut. Siispä jatkossa täytyy suunnitella huolella ja ajan kanssa. Tätä minulla ei ole nyt tämän VOA-koulutuksen puitteissa mahdollista uudistaa, mutta kokeilen tästä kokemuksesta viisastuneena tulevaisuudessa jossakin toisessa yhteydessä.