HOPS-sivu

Käsitekartasta malliksi 2

Käsitekartta1

HOPS

Hilkka Lassila                                                                                      25.09.2010

1. Oman osaamisen vahvuudet

Mielestäni olen ohjaajana inhimillinen, helposti lähestyttävä ja ”epävirallinen”. Uskon että opiskelijoiden on helppo kääntyä puoleeni ongelmiensa kanssa. Vaikka olen luonteeltani sosiaalinen, minusta verkko-ohjauksessa on paljon samoja sisältöjä kuin face-to-face -ohjauksessa. Verkko-ohjaus on haasteellisempaa, koska luonnollinen vuorovaikutus ja ajatustenvaihto eivät ole niin ”läsnä” ohjaustilanteessa.

Vahvuuteni on myös opetusalueen sisällön vahva tuntemus ja merkittävä työelämäkokemus, josta olen saanut opiskelijoilta hyvää palautetta.

Haluan edelleen toimia vastuullisena, helposti lähestyttävänä asiantuntijana, joka auttaa opiskelijaa viemään omaa prosessiaan eteenpäin.

Koen, että heikoin osaamisesi alue on tekninen osaaminen ja puutteellinen tieto, miten verkko-opetuksen eri keinoja voidaan käyttää opetuksen apuna. Siksi olenkin tässä koulutuksessa. Kokemukseni verkko-opetuksesta perustuu ainoastaan Moodlen käyttöön ja ACP-luentoihin. Moodle on lähinnä informaatiokanava ja tehtävien ja arviointien palautus- ja säilytyspaikka. Koko verkko-opetuksen prosessiin tarvitsen lisää tietoja ja taitoja.

2. Omat tavoitteet koulutukselle ja oman asiantuntijuuden kehittämiselle

Mielestäni verkko-opetuksen asiantuntijuus kiteytyy kolmeen osa-alueeseen: sisällöllinen, pedagoginen ja tekninen osaaminen (ks. käsitekartta) .

Tavoitteeni koulutukselle on teknisen osaamisen lisäksi verkko-opetuksen pedagoginen osaaminen. Päämääräni on, että pystyn tulevaisuudessa tuottamaan laadukkaampia verkkokursseja. Työhöni kuuluu verkko-opintojen suunnittelua, ohjausta ja opetustakin, joten koulutuksesta on minulle varmasti hyötyä. Uskon saavani koulutukselta juuri noita eväitä työhöni.

Luulen olevani omassa työyhteisössä jopa edelläkävijä verkko-opetuksen käyttöönotossa. Otin ensimmäisenä Moodlen käyttöön ja olen kai niitä harvoja, jotka käyttävät ACP-luentoja. Vahvuuteni on se, että uskallan tarttua täysiin uusiin asioihin ja siirtyä mukavuusalueeni ulkopuolelle, vaikken koekaan hallitsevani tilannetta. Uudet asiat ovat mielenkiintoisia ja haasteellisia.

Haluan koulutuksen aikana perehtyä verkko-opetuksen suunnitteluun, tuotantoprosessin hallintaan, ohjaukseen ja arviointiin ja miten siellä viestitään ja millä välineillä. Miten vuorovaikutus rakentuu verkossa ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat.

Suunnittelen kehittämishankkeeksi opintojakson joka paneutuu opinnäytetyöprosessiin. Se on aivan uusi toteutus, eikä minulla vielä ole kokonaisnäkemystä siitä, mitä sen tulee pitää sisällään. Tarvitsen siihen koko verkko-opetuksen prosessin hallintaa ja verkko-opetuksen pedagogiikan hallintaa.

3. Omat vahvuudet ja tavoitteet opiskelijana

Vaadin itseltäni täsmällisyyttä ja tehtävien palauttamista ajallaan. En pidä sellaisesta tavasta toimia, että sopimuksista ei pidetä kiinni. Toki työn ohessa opiskelu on niin haasteellista, että joskus siitä joutuu tinkimään. Työn hektisyys ja ajoittain kasautuva kuormitus voi joskus vaikeuttaa opiskelua. Odotan vertaisryhmältä apua ja tukea ratkomaan rakenteellisia ja pedagogisia kysymyksiä.

Olen noin 10 vuotta sitten suorittanut joitakin opintoja WebCT:tä käyttäen. Lisäksi olen joissakin opinnoissani seurannut virtuaaliluentoja ja suorittanut joitakin opintoja verkko-opintoina. Itse olen opettajana käyttänyt Moodlea ja ACP-luentoja.

Koulutus edellyttää minulta siihen tarvittavan ajan järjestämistä. Erityinen haaste minulle on tietotekniikan käyttö, jossa tiedän tulevan monta ongelmaa vastaan. Työn lisäksi minulla on harrastuksia; lenkkeily, ratsastus, laulaminen. Ne vievät aikaa, mutta antavat myös voimia työhön ja opiskeluun. Perheen lapset ovat lentäneet jo pesästä, joten perheen perushuoltoon ei mene runsaasti aikaa.

11.12.2010 Uusi käsitekartta

Käsitekartasta malliksi

Verkko-opetuksen asiantuntijuutta kuvaava käsitekarttani muoto on muuttunut kolme ympyrän malliksi, millä haluan kuvata kaikkien asia-alueiden vaikutusta toisiinsa. Verkko-opetuksen asiantuntijuus syntyy tiedoista, taidoista ja asenteista. Malli sisältää aiemmin esittämäni teknisen, sisällöllisen ja pedagogisen asiantuntijuuden.

kuva_hl

Ilman oikeaa asennetta ei syntyne verkko-opetuksen asiantuntijuutta. Opettajalla täytyy olla asenteelliset valmiudet ja aktiivisuutta kehittää omaa osaamistaan ja kyky tarttua uusiin haasteisiin. Tarvitaan riskin, epävarmuuden ja kritiikin sietokykyä. Lisäksi tarvitaan positiivista suhtautumista tietoteknisiin ratkaisuihin, halua perehtyä niihin ja uskallusta käyttää teknologiaa positiivisena mahdollisuutena. Uuden oppiminen on tärkeällä sijalla opettajan työssä, sillä hänen on oltava valmis oppimaan uutta niin kollegoiltaan kuin opiskelijoilta. Opettajan on myös opittava jakamaan omia taitojaan ja tietämystään.

Tieto jakaantuu kahteen pääalueeseen: tietoon verkko-pedagogiikasta ja ammattispesifiin tietoon. Tiedon hankkimiseksi, ajan tasalla pitämiseksi ja sen jakamiseksi tarvitaan oikeaa asennetta. Verkko-pedagoginen tieto on asiantuntemusta verkossa tapahtuvan opetuksen toteuttamisesta ja oppimisprosessista. Ammattispesifi tieto on opettavan tieteenalan, substanssin, tietämystä ja tuntemusta.

Taitoja tarvitaan edellä mainittujen tietojen siirtämiseksi verkko-opetuksen käyttöön. Taidot painottuvat tekniseen osaamiseen ja vuorovaikutustaitoihin. Verkkotekniikkaan liittyviä taitoja ovat tieto- ja viestintätekniset (TVT) –taidot, monimediaisen verkko-oppimateriaalin tuottamisen taidot ja informaatio- ja media(luku)taidon.  Vuorovaikutustaidot ovat nousseet entistä tärkeämpään asemaan. Niitä tarvitaan yhteistyössä kollegoiden, muiden työntekijöiden, esimerkiksi teknisen henkilökunnan, ja myös opiskelijoiden kanssa. Vuorovaikutustaitoja tarvitaan myös kyvyssä soveltaa tietämystään verkkopedagogiikasta mm. oppijan ohjauksessa ja oppimisprosessin tukemisessa. Taitoa on myös kyky hahmottaa pedagogisesti toimivia ja omalle substanssialalle sopivia ratkaisuja.

Malli esittää verkko-opetuksen asiantuntijuuden eri osa-alueet, joita tarvitaan onnistuneiden verkko-opintojen toteutuksessa. Toisiaan leikkaavien ympyröiden keskiöön jää alue, joka kuvaa verkko-opetuksen asiantuntijuutta.

2.4.2011

Käsitykseni asiantuntijuudesta

Verkko-opetuksen asiantuntijuutta kuvaava käsitekarttani muotoutui kolmen ympyrän malliksi, millä halusin kuvata kaikkien asia-alueiden vaikutusta toisiinsa. Olen edelleen samaa mieltä siitä, että verkko-opetuksen asiantuntijuus syntyy tiedoista, taidoista ja asenteista

Käsitykseni asiantuntijuudesta moduuli 3

Oikea asenne ja positiivinen suhtautuminen ovat lähtökohtana asiantuntijuuden kehittymiselle. Opettajalla täytyy olla asenteelliset valmiudet ja aktiivisuutta kehittää omaa osaamistaan ja kykyä tarttua uusiin haasteisiin. Tarvitaan riskin, epävarmuuden ja kritiikin sietokykyä. On myös hyväksyttävä ajatus, että asiantuntijuus syntyy ja kasvaa kokemuksen kautta. Kokeilemalla uusia ratkaisuja kehittyy näkemys erilaisten toteutusten toimivuudesta.

Tieto jakaantuu kahteen pääalueeseen: tietoon verkko-pedagogiikasta ja ammattispesifiin tietoon. Verkko-opetukseen liittyvä tieto on asiantuntemusta verkossa tapahtuvan opetuksen toteuttamisesta ja oppimisprosessista. Ammattispesifi tieto tuo näkemyksen sisällöllisen asiantuntijuuden lisäksi siitä, miten verkko-opetusta on toteutettava, että saavutetaan asetetut oppimistulokset.

Taitoja tarvitaan edellä mainittujen tietojen siirtämiseksi verkko-opetuksen käyttöön. Taidot painottuvat tekniseen osaamiseen ja vuorovaikutustaitoihin. Verkkotekniikkaan liittyviä taitoja ovat tieto- ja viestintätekniset (TVT) -taidot, monimediaisen verkko-oppimateriaalin tuottamisen taidot ja informaatio- ja media(luku)taidon.

Vuorovaikutustaitoja tarvitaan myös kyvyssä soveltaa tietämystään verkkopedagogiikasta mm. oppijan ohjauksessa ja oppimisprosessin tukemisessa. Taitoa on myös kyky hahmottaa pedagogisesti toimivia ja omalle substanssialalle sopivia ratkaisuja.

Malli esittää verkko-opetuksen asiantuntijuuden eri osa-alueet, joita kaikkia tarvitaan onnistuneiden verkko-opintojen toteutuksessa. On osattava myös arvioida omia vahvuuksia ja heikkouksia verkko-opetuksen asiantuntijana. Yksikään osa-alue ei pelkästään riitä, mutta jokaisella asiantuntijuuden muodostumisessa on vahvempia osa-alueita ja kehitettäviä osa-alueita. Riippuu myös organisaation tukirakenteista, mikä osaamisen alue vaatii opettajalta enemmän panostusta.

2 vastausta artikkeliin: HOPS-sivu

  1. Aija Hietanen sanoo:

    Hei Hilkka,

    Minun tehtäväni sinun mentorinasi on lähinnä edesauttaa asiantuntijaksi kasvua. En siis tule paljoakaan puuttumaan niihin ratkaisuihin, joita teet esim. kehittämishankkeeseesi liittyen (tuutorisi ohjaa sitä prosessia). En tunne sinua kovin hyvin, mutta kuitenkin niin hyvin, että voin allekirjoittaa kaiken tuon, miten itseäsi luonnehdit. Ja kaikki tuo on juuri sinun vahvuuttasi: helposti lähestyttävyys, iloisuus, rohkeus, avoimuus. Lisäksi sinulla on näyttöä siitä, että olet ollut kiinnostunut verkkoon liittyvistä asioista jo lähes 10 vuoden ajan. En usko, että tekniikka tuottaa sinulle vaikeuksia – olethan saanut pystytettyä tämän bloginkin! Ei se tämän kummempaa ole nykyisillä työvälineillä.

    Olet osannut tehdä tästä hopsista kiteytetysti todella hyvän. Tavoitteesi ovat realistisia ja saavutettavissa olevia. Ja mikä parasta, ne löytyvät tuolta käsitekartasta. Käsitekartassahan olet siis kuvannut sitä näkemystä, mikä sinulla on tällä hetkellä verkko-opetukseen liittyvästä asiantuntijuudesta. Siis tällä hetkellä. Uskon, että tuo käsitekartta tulee tämän koulutuksen myötä muuttamaan muotoaan, täydentymään ja monipuolistumaan. Ehkä jo ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun olet tehnyt sen asiantuntijuutta käsittelevän kirjallisuustehtävän – tai sitten ei. (Voit liittää sen asiantuntijuustehtävänkin tänne blogiin)

    Olet nostanut tavoitteiksesi erityisesti teknisen osaamisen lisäksi verkkopedagogisen osaamisen. Hyvin priorisoitu – minun mielestäni. Jos sinun pitäisi sanoa yksi asiantuntijuuden määre ylitse muiden, mikä se olisi tässä tapauksessa?

    Entä tuo kehittämistehtäväsi – aiotko tehdä sen jo toteutusvaiheeseen asti vaiko ainoastaan tarkan suunnitelman siitä? Molemmat ovat tietysti mahdollisia. Pelkän suunnitelmankin tekeminen on työläs prosessi kaikkine välineiden testauksineen ja vuorovaikutuksen suunnitteluineen, mahdollisten tehtävien suunnittelu, arvioinnin suunnittelu jne. No, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty 🙂 ja toteuttamista vaille valmis. Myös suunnitelmaa tehtäessä karttuu tekninen osaaminen, koska joudut jokatapauksessa testaamaan erilaisia välineitä ja niiden käyttökelpoisuutta, jotta osaat sitten valita oikeat välineet toteutukseen. Vai pitäydytkö pelkästään Moodlessa – myös se on tietysti mahdollista (mutta ehkä vähän vanhanaikaista 😉

    Hilkka, jos et halua, että sinun oppimispäiväkirjasi näkyy yhtä avoimena kuin tämä kaikki muukin teksti, niin voit laittaa sen sivun salasanan taakse, jos haluat. Tai koko blogin voi laittaa yksityiseksi ja kutsua tänne vain tiettyjä henkilöitä. Itse kannatan tietysti avoimuutta ja esim. tätä kirjoittaessani tiedän ja tiedostan, että tämän voi lukea kuka tahansa tämän blogin sattuu internetistä löytämään.

    Sinulla on alkanut hyvin tämä VOA-prosessi, koska hopsisi on selkeä ja tavoitteet ovat myös realistisia ja selkeitä!

    Kiva kulkea kanssasi tämä matka!

    T: mentorisi, Aija

  2. Aija Hietanen sanoo:

    Hilkka,

    En saanut kaikkia kuvia ja kaavioita auki, siis niitä, jotka ovat tuolla tekstin välissä. Joten en voinut arvioida niiden sisältöä ja onko niissä mahdollisesti kuvattu muutosta, joka sinussa on tämän koulutuksen aikana tapahtunut. Mutta tärkein avautui, eli käsitekarttasi verkko-opetuksen asiantuntijuudesta (1.4.2011). Karttahan ei sinällään ole muuttunut ensimmäisestä versiostasi, ehkä hieman yksinkertaistanut, mutta tekstiosuudet siihen liittyen antavat kuvaa, mitä ajattelet nyt. Kiva, että olet avannut karttaasi:)

    Aija

Jätä kommentti